Hellantin lapsuus ja nuoruus Hellant aloitti opintonsa Tornion pedagogiossa. Poika oli teräväpäinen ja Tornion pedagogio tuohon aikaan perusteellista oppia jakava koulu. Hän kirjoittautui jo 15-vuotiaana opiskelijaksi Uppsalan yliopistoon. Hän opiskeli matematiikkaa, lakitiedettä ja taloustietoa. Välillä Hellant toimi Kauppakollegion kanslistina ja auskultanttina. Jo ennen tohtorinväitöstä Hellant työskenteli Uumajassa lääninkansliassa ja sieltä hänet löydettiin 19 vuotiaana mukaan tulkiksi ranskalaiselle astemittausretkikunnalle. Tämän retkikunnan (1736-1737) työn tuloksena voitiin todeta maapallon olevan navoiltaan litistynyt ja suuri tieteellinen kiista saatettiin ratkaista. Tornionlaakso oli maailman huipputiedemiesten kiinnostuksen kohteena. Toimittuaan retkikunnan tulkkina Hellant sai elinikäisen kiinnostuksen tähti- ja luonnontieteeseen. Ranskalaiset palkitsivat Hellantin 7 jalan kaukoputkella ja tuhannen taalarin rahasummalla, jonka Hellant käytti tähtitieteellisten havaintovälineiden hankkimiseen. Maupertuisin kirja retkikunnan matkasta La Figure de la Terre saavutti suuren suosio. Kirja ilmestyi vuonna 1738 ja Hellant käänsi sen ruotsiksi jo samana vuonna nimellä Jordens figur. Tähtitieteellistä harrastuneisuuttaan ja kotiseuturakkauttaan Hellant osoitti laatimalla kaksi almanakkaa Tornion horisontin mukaan vuosille 1744 ja 1748. Taloudellista menestystä hän ei hankkeella saanut, eikä liioin Jukkasjärvelle perustamallaan poronsarviliima-keittämöllä. Saran valmistuskaan ei ottanut tulta. Kaiken kaikkiaan Hellantin talous oli hieman rempallaan. Tieteentekemisellä ei tienannut, vaikka tiedeakatemia antoi pieniä rahallisia korvauksia ja lainasi havainnointivälineitä. Kauppa ja lohenkalastus toivat tuloja kuitenkin sen verran, että eteenpäin mentiin ja kirjalaskut saatiin maksettua. Kuoleman jälkeen laadittu perukirja ei jäänyt ihan lyhyeksi luetteloksi omaisuudesta. Perijällä, Ruotsin tiedeakatemialla, oli pitkään tuloja mm. Hellantin talon myynnistä ja lohenkalastuksesta. Anders Hellant ei mennyt koskaan naimisiin eikä perustanut perhettä. Hän asui Rantakadun talossaan yhdessä taloudenhoitajansa Brigitta Witten kanssa. Briitta-neito hoiti talouden, lehmän ja yrttitarhan, kuten taloudenhoitajan kuuluikin. Lisäksi hän huolehti mittauksista ja havainnoinnista Hellantin matkojen aikana ja siten työllään mahdollisti pitkien aukottomien havaintosarjojen synnyn Ruotsin tieteelle. Retkikunnan käynti virkisti tähtitieteen harrastusta koko maassa ja papisto ympäri maata alkoi tehdä tähtitieteellisiä havaintoja. Hellantin tekemiä havaintoja ei tunneta paljon 1740-luvun alkupuolelta, vaikka myöhemmistä Tiedeakatemian papereista käy ilmi, että Hellant jo v. 1736 tarkkaili useimpia tähtitieteellisiä ilmiöitä, jotka näkyivät Torniossa. Isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1746 Hellant otti ainakin osan isänsä kauppa-asioista hoitaakseen ja hänen tiedetään käyneen joka talvi kauppamatkoilla aina Jäämeren rannikolla saakka. Kauppamatkat antoivat Hellantille hyvän mahdollisuuden tarkkailla myös tähtitaivaan ilmiöitä. Jacob Faggot mainitsee puheessaan tullessaan tiedeakatemian puheenjohtajaksi vuonna 1747 Hellantin havainnot kuunpimennyksestä ja Jupiterin kuiden pimennyksistä vuosina 1740 ja 1743. Pimennyksiä havainnoitiin samanaikaisesti myös Uppsalan observatoriosta. Tulosten perusteella voitiin määrittää Tornion ja Uppsalan välinen aikaero. Vuosi 1751 oli erityinen Astronominen vuosi. Tarkoitus oli havainnoida tähtitieteellisiä ilmiöitä kansainvälisen projektin avulla. Ranskalainen abbé de La Caille (1713-1762) suunnitteli yhtäaikaisia kuun Marsin ja Venuksen havainnointia eri paikoilla, suurin piirtein samalla meridiaanilla. Tiedeakatemian sihteeri Per Wilhelm Wargentin organisoi havainnoinnin Ruotsissa, Strömer havainnoi Uppsalassa, Gadolin havainnoi Turussa, Schenmark havainnoi Lundissa, Hellant havainnoi Torniossa ja Wargentin itse Tukholmassa. Hellant yritti houkutella Wargentiniä Tornioon kesällä 1751. Kirjeessään Wargentinille 14.3. hän kirjoittaa "musique och flickor skall jag swara för" miellyttävää seuraelämää lupaillen. Tornion havaintoja ei mainita lopullisissa havainnoissa, mahdollisesti siksi että muut ruotsalaiset havainnointipisteet olivat lähempänä samalla meridiaanilla kuin Hyväntoivonniemi. Hellant oli hyvin ylpeä osallisuudestaan Astronomisen vuoden havainnointeihin. Astronomit odottivat 1750-luvulla Halleyn komeettaa. Hellantia, joka oli järjestyksen ystävä kiusasi Halleyn komeetan vaihteleva aikataulu ja hän kirjoitti Wargentinille mahdollisuudesta, että olisikin kaksi komeettaa. Wargentin kirjoitti Hellantin ajatuksista Malletille jonka mielestä ei olisi mahdollista, että olisi kaksi komeettaa, joilla olisi melkein sama rata. Halleyn komeetta ei kuitenkaan näkynyt pohjoisessa. On kuitenkin tietoja, että Hellant onnistui seuraamaan kolmea muuta komeettaa. Anders Hellantilla oli erityisasema ruotsalaisten amatööritähtitietelijöiden joukossa. Hän oli yhteydessä Tiedeakatemiaan jo ennen kun hänet valittiin sen jäseneksi. Tähtitieteellinen tutkimus oli Hellantin intohimo, vaikka hän ei omistautunutkaan tieteenharjoittamiseen. Ruotsin tiedeakataemin historian kirjoittaja Sten Lindroth pitää mahdollisena, etteivät Hellantin havainnot olleet aina parasta mahdollista laatua. Tämä saattoi olla syynä siihen, että astronomi Mallet nimitti häntä nimellä "charlatan i astronomien" (tähtitieteen puoskaroija). Toisaalta Hellant kuitenkin toimi kruunun tehtävissä astronomisena havainnoitsijana ja Tiedeakatemian sihteerit Elvius ja Wargentin pitivät häntä hyvin suuressa arvossa. Heidän kirjeenvaihtonsa oli vilkasta ja samoin kanssakäyminen Hellantin Tukholman matkojen yhteydessä. | Torne Observatorium, Observatorium Tornense Hellantin talo paloi kaupunkipalossa 1762. Hellant suunnitteli uuden talon ja myös erityisen tähtitornin rakentamista. Hän laati piirroksia uutta observatoriota varten. Luonnos kahdeksankulmaisesta rakennuksesta on vuodelta 1763. Julkisivupiirros on kirjeestä Tiedeakatemian sihteerille Wargentinille 22.4.1764. Uusi talo entiselle paikalle valmistui 1766. Talo ei todennäköisesti toteutunut aivan piirroksen mukaisena, mutta jonkin verran talossa oli kuitenkin otettu huomioon havainnoinnin vaatimukset.
Almanakat Tornion horisontin mukaan 1744 ja 1748
Hellant kirjoitti veden lämpötilasta kaivoissa ja Jäämerellä sekä poikkeuksellisen kylmästä tammikuusta 1759, jolloin mittari näytti - 89 °C! Matkustaessaan Tukholmaan Hellant toimitti havaintojaan Akatemiaan. Vielä 1810-luvulla Hellantin tekemiä ilmanpainehavaintoja käytettiin tutkimuksissa. Hellant oli erityisesti kiinnostunut jäidenlähdöstä norrlantilaisissa joissa. Hän oli kehittänyt teorian, jonka mukaan jäidenlähtö Tornionjoessa tapahtui yhdeksän vuoden jaksoissa, joita kuun vaiheet määräsivät. Hän kirjoitti asiasta useita kertoja Tiedeakatemian sihteerille Elviukselle, mutta teoria ei koskaan päätynyt Akatemian julkaisusarjaan. Hellant oli hyvin ahkera ja uuttera Akatemian jäsen. Kaiken kaikkiaan kahdeksantoista kirjoitusta julkaistiin vuosien varrella Akatemian tutkimussarjassa. Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian julkaisusarjan kirjoista tehtiin myös käännöksiä muille kielille. Anders Hellantin kirjoituksia oli myös näissä julkaisuissa mukana. Saksaksi käännettiin Om laxens alstrande. Kirjoitus poikkeuksellisen kylmästä talvesta käännettiin vielä saksasta latinaksi. Tässä kirjoituksessa Hellant tarkasteli lämpötilan vaihtelun vaikutusta instrumenttien sävelkorkeuteen. Hollanniksi käännettiin kirjoitus ilmaston vaikutuksesta terveyteen. Ranskaksi julkaistiin kirjoitus auringonpimennyksen havainnoinnista. Hellant lähetti myös runsaasti kirjeitä (noin sata kirjettä) Tiedeakatemian sihteereille. Hellantin nimi tuli esille myös Akatemian tehtäviä täytettäessä. Häntä ehdotettiin sihteeriksi Per Elviuksen jälkeen. Valituksi tuli sillä kertaa Per Wargentin. Vuonna 1775 Hellant oli myös vaihtoehtona esillä valittaessa Akatemian puheenjohtajaa. Eräs Hellantin pitkäaikaisimmista ja tunnetuimmista yrityksistä oli liimankeitto poronsarvista. Saamelaiset ja uudisasukkaat olivat jo kauan valmistaneet liimaa poronsarvista ja tuoneet sitä myytäväksi Tornioon. Hellant keksi tavan rationalisoida liimanvalmistusta ja hankki itselleen kauppakollegiolta privilegion liimaruukille. Hän kokeili liimanvalmistusta useilla paikkakunnilla, mm. Enontekiöllä, mutta lopulta hän keskitti toiminnan yhteen ruukkiin Jukkasjärvellä. Toisinaan Hellantilla oli vaikeuksia saada riittävästi sarvia. Kirjeessään tiedeakatemian sihteerille Per Elviukselle 13.2.1748 Hellant valittaa raaka-aineen puutetta. Hän esitti kirjeessä uuden ajatuksen helpottaa raaka-ainepulaa. Jos lappalaiset olisivat voineet maksaa kaikki veronsa poronsarvina, sarvia tulisi riittävästi ruukin tarpeisiin. Tällaisenaan Hellantin uusi ajatus ei toteutunut. Hellant jatkoi liimanvalmistusta kuolemaansa saakka vuonna 1789, jolloin Hellantin taloudenhoitaja Brigitta Witte peri valmistusoikeudet. Witten kuoleman jälkeen 1798 oikeudet siirtyivät Tiedeakatemialle, joka myi oikeudet seuraavana vuonna torniolaiselle kauppias ja raatimies Anders Reckhardtille. |
|
