[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Niemivaara

Elokuun 8. päivänä retkikunta suuntasi Ajankijärven yli Niemivaaralle. Ajankijärven yhtyessä Niemivaaran eteläpuolen järviin, järvistä kohosi usvia. Paikalliset pitivät näitä usvia henkinä ja kutsuivat niitä haltioiksi. Niemivaara ja sitä ympäröivät järvet hurmasivat Maupertuis´n kauneudellaan. ”Kauniit järvet, jotka ympäröivät tätä vuorta ja vaikeudet, jotka kohtasimme kiivetessämme huipulle, antoivat sille romantiikan lumotun saaren tunnelman” kirjoittaa Maupertuis vapaasti suomennettuna kirjassaan La figure de la Terre. Paikalliset olivat varoitelleet heitä pelottavilla tarinoilla paikkaa vartioivista karhuista.  Maupertuis näki Niemivaaran enemmänkin keijujen ja haltioiden kotina.

 

 

 Outhier kirjoittaa Niemivaarasta

Niemivaara lumosi de Maupertuis´n täysin; minun olisikin turha enää puhua siitä sen kuvauksen jälkeen, jonka hän on esittänyt teoksessaan. Tällä vaaralla on todella niin vastakohtaisia ja vaihtelevia kalliomuodostumia, että näky on yhtä viehättävä kuin omalaatuinenkin. Luulisi, että tässä paikassa, joka on metsien ja järvien kätkössä parin peninkulman päässä asutuilta muilta seuduilta, kohtaisi pelkkiä karhuja ja villipetoja; kuitenkaan emme nähneet muuta kuin ”haltioita”.