[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Pullinki

Pullinkivaara oli korkein kaikista retkikunnan kartoittamista vaaroista. Vaaralle oli vaikea päästä ja sankka sääski- ja mäkäräpilvi vaikeutti matkaa tehden siitä melkeinpä tuskallista. Pullinkivaaran lounasrinteen lähde tarjosi raikasta vettä ja lisäksi vaaralla kasvoi runsaasti mustikkaan. Muutama mäkäräinen taisi päätyä myös ruuaksi. Pullinkivaaralta näkyivät hyvin Aavasaksa, Horilankero ja Kiettimenvaara. Pohjoisempaa tarvittiin kuitenkin vielä lisää mittauspaikkoja.

Retkikunnan mittausmatkan aikana Tornionjoki ei ollut rajajoki vaan Tornionlaakso molemmin puolin jokea osa Ruotsisuomea. Ruotsin ja Venäjän rajanvedon yhteydessä syyskuussa 1809 raja vedettiin Tornionjokeen. Nykyisin retkikunnan mittauspisteistä Pullinki on ainoa, joka on Ruotsin valtion puolella.

Pullinkivaaralla on merkitty retkikunnan mittauspiste, jota Struve käytti myöhemmin mittauksissaan. Pullingissa voit tänä päivänä viettää tunturilomaa vaikkapa lasketellen.

 

Outhier kirjoittaa Pullingista

Pullinki 18.7.1736

Sääsket kiusasivat meitä hirveämmin kuin vielä missään sitä ennen, ja lisäksi ilma oli mustanaan mäkäriä, pikkuruisia kärpäsiä, jotka purivat ihomme verille. Voidaksemme syödä leipää jota meillä oli mukana - muuta meillä ei ollutkaan - oli käsi sujautettava kasvojen suojaksi kiedotun harson alle, muuten mäkärät olisivat syöneet kasvomme aivan verille ja olisimme saaneet niellä niitä saman verran kuin leipääkin.