[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]
Maupertuis

Maupertuis

Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698–1759) syntyi kaapparilaivan kapteenin poikana Saint-Malon satamakaupungissa Bretagnessa. Ranskan kuningas oli ottanut isän palvelukseensa ja aateloinut hänet sillä perusteella, että hän oli ryöstänyt ennen kaikkea englantilaisia aluksia. Myös poika lähti aluksi sotilasuralle ja palveli muskettisoturien komppaniassa, jossa päällikön nimi oli d’Artagnan. Hän oli kuitenkin matemaattisesti lahjakas, tutustui tiedemiespiireihin, ja hänet valittiin 25-vuotiaana Ranskan kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi.

Aikakauden tiedemiehet kiistelivät maapallon muodosta, joka ei ehkä ollutkaan täysin pyöreä:

Oliko maapallo pyörimisliikkeensä vuoksi navoiltaan litistynyt kuten englantilainen Isaac Newton oli laskenut? Vai kenties päinvastoin navoiltaan suippeneva kuten ranskalainen Jacques Cassini oli arvellut? Muistuttiko maapallo muodoltaan mandariinia vai sitruunaa?

Ranskan tiedeakatemia päätti ratkaista asian kokeellisesti. Varustettiin kaksi retkikuntaa, joista toinen (La Condaminen johtama) sai tehtäväksi matkustaa päiväntasaajalle Peruun ja toinen (Maupertuis’n johtama) niin kauas pohjoiseen kuin suinkin.

Pohjoisen retkikunnan matkakohteeksi valittiin Tornionlaakso, jossa se oleskeli kesäkuusta 1736 kesäkuuhun 1737. Molempien retkikuntien tavoitteena oli mitata yhden asteen suuruisen meridiaaninkaaren todellinen pituus maastossa. Jos kyseinen kaari osoittautuisi lähellä pohjoisnapaa pitemmäksi kuin päiväntasaajalla, se todistaisi Newtonin olleen oikeassa ja maapallon litistyvän navoiltaan. Maupertuis sai tulokseksi, että juuri näin asia oli: itse asiassa riitti verrata Tornionlaakson meridiaaninkaarta kotona Ranskassa mitattuun kaareen. Maupertuis’n mittaus oli samalla koko Newtonin gravitaatioteorian ensimmäinen suuri kokeellinen vahvistus.

Yhden asteen meridiaaninkaari sattui sopivasti Tornion ja Pellon välille. Näiden paikkakuntien leveysaste-ero mitattiin Lohikäärmeen tähtikuvion tähdistä ja välimatka määritettiin kolmiomittauksella Tornion Suensaaren kirkolta Pellon Kittisvaaralle. Välipisteinä toimivat Niva, Kaakama, Huitaperi, Aavasaksa, Horilankero, Niemivaara ja Pullinki. Perusviiva mitattiin Tornionjoen jäälle Matarengin kohdalle. Maanmittauksen lisäksi retkikunta kuvasi Tornionlaakson luontoa ja kulttuuria erityisesti pappi Outhierin matkakertomuksessa Matka Pohjan perille, joka on saatavissa suomeksi. Sen ansiosta Torniosta, Ylitorniosta ja Pellosta tuli joksikin aikaa Suomen tunnetuimmat paikkakunnat ainakin Ranskassa. Maupertuis’n kansainvälinen tiedemiesmaine liittää tänäkin päivänä Tornionlaakson paikkakunnat osaksi maailmankulttuuria.

Maupertuis’n maineteko maapallon muodon mittaajana nosti hänet tieteen huippuasemiin paitsi Ranskassa myös Saksassa, jossa hänestä tuli Preussin tiedeakatemian presidentti ja Fredrik Suuren uskottu mies. Maupertuis muotoili fysiikassa ns. pienimmän vaikutuksen periaatteen ja teki uraauurtavaa työtä myös biologina, osallistuipa hän yhdelle Fredrik Suuren sotaretkellekin. Kuuluisaksi on tullut hänen ja filosofi Voltairen välinen yhteenotto, jossa oli kysymys paitsi tieteellisestä arvovallasta myös kauniitten naisten suosiosta.

Maupertuis’n nimi on mainittu Fredrik Suuren ratsastajapatsaan jalustassa Berliinin Unter den Lindenillä. Hänellä on muistomerkit Saint Rochin kirkossa Pariisissa ja Suensaaren kirkon edustalla Torniossa. Hänet on haudattu Dornachin kirkkoon Sveitsiin. Hänen värikäs tarinansa elää monissa maissa osana Euroopan tieteenhistoriaa ja valistusajan kulttuuriperintöä.

Kirjoittaja: Osmo Pekonen