[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Outhier

Ranskan kuninkaallisen tiedeakatemian astemittausretkikunnan avainhenkilöihin kuuluu abbé Réginald Outhier (1694–1774), katolinen pappi ja tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen, jonka matkakertomuksen Journal d’un voyage au Nord (suom. Matka Pohjan perille) ansiosta tiedämme paljon Maupertuis’n johtaman retkikunnan käytännön työstä Tornionlaaksossa 1736–1737 sekä jokilaakson kulttuurista ja olosuhteista ylipäänsä. Hyvänä piirtäjänä Outhier dokumentoi Tornionlaaksoa paitsi sanallisesti myös kuvin ja kartoin. Hän oli myös retkikunnan hurskas sielunhoitaja, joka ei katolisina juhlapäivinä unohtanut Pyhän Messun toimittamista.

Réginald Outhier syntyi 1694 La Marren kylässä Franche-Comtén maakunnassa, Jura-vuoriston juurella; syntymäpäivä lienee 16. elokuuta. Outhier-suvun taloa näytetään kylässä edelleen. Outhier todennäköisesti suoritti alkeisopintonsa oratorioveljeskunnan koulussa Polignyssa ja jatkoi sitten jesuiittaveljeskunnan koulussa Dolessa. Päätettyään antautua hengelliselle uralle hän suoritti teologiset opintonsa Besançonin maineikkaassa pappisseminaarissa, jossa hänet vihittiin papiksi luultavasti 1720-luvun alussa. Ensimmäinen virka oli vikaarina Montainin pienessä maalaisseurakunnassa. Outhier kuului koko uransa ajan Besançonin hiippakunnan papistoon, mutta hänen varsinainen leipäpuunsa oli aivan toisella puolella Ranskaa, Normandiassa, Bayeux’n hiippakunnan luonnontieteitä suosivan piispan Paul d’Albert de Luynes’n sihteerinä.

Outhier lienee oppinut tähtitieteen perusteet jesuiittaveljeskunnalta, joka on muutenkin jättänyt vahvat jäljet tämän tieteenalan historiaan. Hän herätti Ranskan kuninkaallisen tiedeakatemian huomiota suunnittelemallaan taivaanpallolla, joka erityisen hyvin havainnollisti kuun vaiheita. Joulukuun 1. päivänä 1731 Outhier sai kutsun tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi, kirjeenvaihtajanaan valtakunnan kuuluisin maanmittari Jacques Cassini. Outhier laati muun muassa Bayeux’n hiippakunnan ja Sensin arkkihiippakunnan kartan. Hän kehitti kartoituksessa hyödyllisen askelmittarin eli hodometrin, jolla oli se ominaisuus, että se automaattisesti otti huomioon mahdolliset takaperin astutut askelet.
 
Outhier oli fyysisesti vahva ja pakkaseenkin tottunut Jura-vuoriston mies, joka pärjäsi erinomaisesti myös matkallaan Pohjan perille. Hän katseli maailmaa avoimin silmin, erilaisia uskonnon muotojakin suvaitsevaisesti tarkastellen. Hän ystävystyi matkalla tapaamiensa luterilaisten kollegojen kanssa. Hän on kuvannut Tornionlaakson eri väestöryhmien – muun muassa saamelaisten – elämää niin yksityiskohtaisesti, että häntä voidaan pitää etnografian edelläkävijänä aikakautena, jolloin senniminen tieteenala ei vielä ollut syntynyt. Outhierin yksityiskohtainen kuvaus pellolaisesta Korteniemen talosta on ensimmäinen inventaario suomalaisesta talonpoikaistalosta ylipäänsä. Outhier oppi jonkin sanan suomeakin, mutta suomalaista saunaa pappismies kuvaili hieman kauhistuneena.

Matkan jälkeen Outhier sai Ranskan kuninkaalta huomattavan 1200 livren vuotuisen eläkkeen. Lisäksi piispa de Luynes palkitsi hänet vuodesta 1748 alkaen kaniikin arvolla ja tuottoisalla prebendatilalla. Elämänsä loppuvaiheessa abbé Outhier oli varakas mies. Hän rakensi oman talon ja saattoi omistautua kokonaan tieteelle. Hänen lukuisat Ranskan tiedeakatemialle lähettämänsä tiedonannot liikkuvat etupäässä astronomian ja meteorologian aloilla, kuvasipa hän kerran Normandiassa sattunutta maanjäristystäkin. Outhier osallistui Seulasten tähtikuvion kartoitukseen ja painoi almanakkoja Bayeux’n horisontin mukaan. Caenin akatemian jäseneksi hänet valittiin 1733 ja Berliinin akatemian ulkomaiseksi jäseneksi 1747. Besançonin akatemiassa hän esitteli lappilaista hallankestävää ohralajiketta.

Kuolema kohtasi liki 80-vuotiaan Outhierin Bayeux’ssä 8. toukokuuta 1774. Hänet haudattiin paikalliseen Pyhän Patrikin kirkkoon.

Vuonna 2010 Maupertuis-säätiön valtuuskunta vieraili La Marressa, jossa paljastettiin Réginald Outhierin muistomerkki hänen kastekirkkonsa edessä.

Kirjoittaja Osmo Pekonen

Hyvänä piirtäjänä Outhier dokumentoi Tornionlaaksoa paitsi sanallisesti myös kuvin ja kartoin. Hyvänä piirtäjänä Outhier dokumentoi Tornionlaaksoa paitsi sanallisesti myös kuvin ja kartoin.