[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]

Historia

Kristoffer Columbuksen ja muut aikansa tutkimusmatkailijat todistivat valtaväestölle, että maailmanlaidalta ei tipu vaan saavutaan uuteen maahan. 1500-luvulla vahvistui käsitys, että maapallo on pyöreä. 1700- luvulla tieteen ja tekniikan alalla kehitettiin yhä tarkempia karttoja ja tarkkuuskelloja. Ranska ja Englanti kiistelivät maapallon perusmeridiaanin paikasta. Maanmuoto aiheutti päänvaivaa karttojen piirtäjille. Merikarttojen pienet virheet saattoivat aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia.

Jean-Dominique Cassini (1625 – 1712) sekä hänen poikansa Jacques Cassini (1677 – 1756) suorittivat kolmenkymmenen vuoden aikana mittauksia, ja päätyivät meridiaaninkaarten lyhenemiseen siirryttäessä kohti pohjoista. Osa teoreetikoista kannatti René Descartesin´n (1596 – 1650) vanhentunutta kaiken selittävää luonnonfilosofian ”pyörreteoriaa”, joka tuki ns. sitruunateoriaa. Isaac Newtonin (1643 - 1727) gravitaatioteoria sekä teos ”Principia” vuodelta 1687 mullisti luonnonfilosofian. Newtonilainen koulukunta tuki nykyistä käsitystä. Maapallon pyörimisliikkeen aiheuttama keskipakoisvoima, joka on suurimmillaan päiväntasaajalla ja joka ei navoilla vaikuta laisinkaan, pienentää maan vetovoimaa leveysasteesta riippuen, maapallo on siis navoiltaan litistynyt.

Kolmiomittausmenetelmä kehitettiin Hollannissa jo 1600 – luvulla. Mittauksissa käytetään kolmioverkkoa, joka koostuu kiintopisteistä ja muodostaa kolmioita. Mittauksen avulla voidaan mitata sekä etäisyyksiä että maanpinnan korkeuksia. Kolmiomittauksen avulla on selvitetty esimerkiksi Mount Everestin huipun korkeus.

Suomessa on tehty kolme merkittävää kolmiomittausta. Ensimmäinen oli Maupertuisin retkikunta, todistaen maapallon muodon. Maupertuisin mittauspisteiden jalanjäljissä seurasi vuosina 1830 – 1852 Jäämereltä Mustallemerelle saakka mitattu kolmioketju eli Struven ketju. Tämän perusteella julkaistiin vuonna 1873 Suomen yleiskartta. Kolmas vuosia kestänyt kolmiomittaus aloitettiin Suomessa itsenäistymisen jälkeen. Viimeinen kolmiomittaustorni rakennettiin vuonna 1986. Koko Suomen peruskartoitus valmistui 1987.

Ennen varsinaisen tähtäysmerkin rakentamista retkikunta suoritti hienosti sanottuna regognosoimisen, eli tarkisti esteettömän näkyvyyden mitattavien kolmiopisteiden suhteen.Ennen varsinaisen tähtäysmerkin rakentamista retkikunta suoritti hienosti sanottuna regognosoimisen, eli tarkisti esteettömän näkyvyyden mitattavien kolmiopisteiden suhteen.