Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Seurapiiri

Ranskalaiset viihtyivät hyvin Tornion kaupungissa ja seurustelivat paljon talven aikana paikallisen porvariston sekä heidän perheidensä kanssa.

Tornion kolme mahtavinta taloa tuohon aikaan olivat Länsi-Pohjanmaan rykmentin komentajan everstiluutnantti Carl Magnus Du Rietzin virkatalo Haapaniemessä, Tornion pormestarin Petter Johan Pippingin kartano Närässä sekä koulun rehtorin Juhana Wegeliuksen talo Kuusilahdessa eli Granvikissa. Mahtavimmat talot sijaitsivat mantereen puolella.

Tornion keskustassa Suensaaressa oli 70 taloa, kolme pääkatua sekä 14 pikkukatua. Asukkaita Torniossa oli noin 520 henkilöä. Tornion viides raatihuone oli rakennettu vuonna 1722 torin länsipäähän. Vauraimmat porvarit asuivat rantakortteleissa. Retkikunta asui joen rannalla saman kadun varrella, Outhier seuraavalla kadulla aivan vastapäätä Maupertuisin taloa. Maupertuis ja Sommereuc majoittuivat pormestarin veljen luona, Outhier Rouva Tornbergin talossa, Clairaut Herra Krögerin luona ja Camus ja Herbelot saivat huoneen raatimies Planströmin luota. Muut majoittuvat kaupungin porvareiden taloissa.

Ranskalaisten varsinaiseen seurapiiriin kuuluivat: papistoa, pormestari, paikallinen sotilaskomentaja sekä porvareita kaikki puolisoinen. Maaherra Gabriel Gyllengrip (1687-1753) järjesti retkikunnalle Länsipohjan rykmentin sotilaita kantajiksi, soutajiksi ja muihin tehtäviin. Maaherran kunniaksi järjestettiin useammatkin kutsut. Koulumestari Johan Wegeliuksen luona järjestettiin jäähyväiskutsut retkikunnalle.

 

Aatelissäätyä Torniossa:

  • Carl Magnus Du Rietz (1684 – 1741) sekä hänen puolisonsa Ebba Katariina vieraanvarainen koti Haapaniemessä
  • Vääpeli Gustav Bucht (1696 - 1759) hauta Matarengin kirkolla
  • Tornion pormestarin talo Närässä, Petter Johan Pipping (1694 - 1766),  luultavasti varakkain porvari, muumio Tornion kirkon lattian alla

Papiston edustajia:

  • Abraham Fougt (1684 - 1760) mainio seuramies ja vieraanvarainen isäntä
  • Erik Brunnius, Ylitornion esipaimen, 75 vuotias ja miltei sokea. Virkaa hoiti poika Erik Brunnius nuorempi (1706 - 1783). Veli Olaus Brunnius (1700 -57) toimi Alatornion kappalaisena. Ylitornion pappilassa järjestettiin useammatkin juhlat ja Rouva Brunnius lähetti usein retkikunnalle ruokaa läheisille vaaroille.

 

Outhier kirjoittaa vieraanvaraisesta pappilasta:

”Pappila olikin meidän paras majapaikkamme, sillä se sijaitsi jokseenkin kolmioketjumme keskikohdalla ja aivan lähellä perusviivamme pohjoispäätä. Siellä oli aina meille varattuna kolme huonetta, joihin voimme majoittua hairitsemättä itse perhettä, joka olikin varsin monilukuinen. Saimme siellä yllin kyllin kaikkea mitä tarvitsimme, ja kaikki olivat innokkaita tarjoamaan meille apuaan. Iäkäs sokea isä, yhtä iäkäs äiti, poika ja miniä perheineen ja lukuisine palvelijoineen olivat kuin muinaisten partiarkkain perheen uskollinen kuva”


 

 

Lapinliitto - Vipuvoimaa EU:lta - Euroopan Unioni